Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaellus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaellus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. marraskuuta 2012

Outdoors

Kuvat ovat parin viikon takaisesta aamupäiväreissusta Torron kansallispuistoon. Sää oli perinteinen marraskuun sää, mutta kaunista oli silti. Rauhallista myös.


























Pictures are from trip to Torro's national park couple weeks ago. Weather was typical Finnish November weather, but it was still very beautiful. And peaceful.

perjantai 28. syyskuuta 2012

Sorry I'm late

Nyt alkaa pikkuhiljaa keskieurooppalaisuus puraisemaan. Ensimmäistä kertaa minulla oli ennen tapaamista sellainen tunne, ettei minun tarvitse olla ajoissa. Tähän asti olen ollut tunnollisesti kaikissa velvollisuuksissani vähintään viisi minuuttia etuajassa, mutta nyt olen alkanut lipsumaan. Onkohan syy uuden kulttuurin sisäistämistä vai pelkän laiskuuden esiintulosta?

Sveitsiläisethän ovat tunnetusti kellontarkkoja. Hyvänä esimerkkinä toimii Sveitsin rautatiet, SBB. Junan saapuessa pääteasemalle konduktööri ilmoittaa matkustajille kohteliaasti, miten tälläkin kertaa juna on päässyt perille aikataulussa ja toivottaa kaikille mukavaa iltapäivää. 

Viime viikonloppuna uutisissa kerrottiin, miten samainen rautatieyhtiö aikoo haastaa Applen oikeuteen kellomallinsa luvattomasta käytöstä. Amerikkalainen yhtiö on ottanut uudessä iPadissä käyttöön kellon, joka tunnetaan yleisesti Sveitsin rautateiden tunnuksena. Täsmällisyys ja tarkkuus ovat siis sveitsiläisten luonteessa, joten retkahdukseni ei voi johtua kulttuuriin sopeutumisesta. Päätelmien jälkeen en voi muuta kuin tyytyä toiseen epäilyyni. Laisuus ja välinpitämättömyys on alkanut ottamaan minusta vallan. Mutta ei vielä jouduta synkkyyteen vaan toivotaan, että Suomen vierailuni aikana palaan takaisin ruotuun, odottelemaan ystäviäni tapaamispaikassa ennen sovittua ajankohtaa.




















Tässä vielä syksyisiä kuvia tämän viikon vaellusreissulta, historialliselta Le Sentier des Toblerones polulta. Valitettavasti Tobleronen muotoiset betonipylväät eivät liity maistuvaan suklaaseen sen enempää, vaan järkäleet ovat toimineet puolustuksena 1930 -luvun invaasion pelossa.












































For the first time in my life I felt that I don’t have to be on time at the meeting. That’s odd because I am used to be everywhere five minutes before scheduled time. I wonder is it because I am adjusting in new culture or is it just because I am starting to get lazy?
Everyone knows that Swiss people are very specific about the time. Good example is Switzerland’s railway operator, SBB.  Every time train reaches its final destination conductor announces politely how the train was again on time and he wishes everybody a good day.
Last weekend we red from the news how the same company is going to sue Apple for stealing their watch model. Apple has used similar clock model in their latest iPad which is Switzerland’s railway operators trademark clock. So it’s proven that Swiss people are very accurate. Now I have to settle for my second conclusion that I am heading to be lazier than ever. But I still have hope. Maybe my time in Finland will change me back to where I was: Waiting my friends five minutes before scheduled time.



Here is couple of photos from this week’s hike. Path was historic Le Sentier des Toblerones which unfortunately has nothing to do with chocolate. Those concrete statues are used as a line of defense against possible invasion in the 1930s.


keskiviikko 19. syyskuuta 2012

My precious

Kieltämättä suurin motivaattorini syksyn treenaamisessa on ollut Suunto Ambit. Tältä kaunokaiselta tulee faktatietoa ennen treeniä, treenin aikana ja treenin jälkeen. En vielä osaa edes käyttää kaikkia toimintoja, mutta tähän menessä olen ollut erittäin tyytyväinen tuotteeseen. 

Treenin aikana tulee eniten seurattua sykettä, aikaa ja matkaa. Noita normaaleja tietoja treenistä, mutta suorituksen jälkeen homma käy mielenkiintoisemmaksi. Ambitin mukana pääset kirjautumaan Movescount:iin, jossa pystyt seuraamaan treenien tietoja ja kehitystä. Pystyt myös seuraamaan muiden, avoimien profiilien tietoja ja alueesi Ambit käyttäjien suorituksia.
Omat suosikkiominaisuuteni Ambitissa ovat GPS, joka kertoo tarkan reitin, palautumisaika ja tietenkin kalorimittari. Superhifistelyä Ambitin kanssa vielä odottelen, mutta jo nyt tuntuu, etten päästä irti tästä kaunokaisesta vielä pitkään aikaan.

Klikkaamalla tästä pääset katsomaan lisätietoa Suunto Ambitista
















































Without a doubt my biggest motivator this fall’s training has been Suunto Ambit. This beauty tells you facts before training, during and afterwards. I don’t yet know all the functions but so far I’ve been very happy with the product. During the workout I watch those normal functions: heart rate, time and distance. After training things get more interesting. With Ambit you are able to log in at Movescount.com, where you can follow all your exercises and progress of your training. You are also able to follow other people’s training from your area or all over the world. My own favorite functions are: GPS, which tells the exact route, recovery time and of course, calorie meter. I am still practicing using my little precious, but I know I’ll be its fan for a long long time.
 
Here you'll find more information about Suunto Ambit

tiistai 18. syyskuuta 2012

Ammuuu

Olin jo aikaisemmin päättänyt, etten julkaise lehmä -kuvia, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että lehmät ovat keskeinen osa Sveitsiläistä kulttuuria ja näin ollen velvollisuutenani on kirjoittaa niistä.
Luonto ja eläimet ovat täällä paljon lähempänä ihmistä. Aitaukset ovat lähellä asutusta ja ylhäällä Juralla, lehmät saavat vaellella isoilla alueilla mielensä mukaan.






Syyskuun lopulla lehmät tuodaan alas vuorilta juhlallisin menoin, mutta siihen asti ne saavat iloisesti, lähes vapaina, nauttia Juran ruohosta ja ohi kiitävistä vaeltajista.
Minulla ei juuri ole kokemusta lehmistä, mutta sen olen täällä huomannut, että näillä lehmillä on persoona. Ne seuraavat vaeltajia, nauttivat kesän viimeisistä lämpimistä hetkistä ja seuraavat jopa tennistä, sunnuntai-iltapäivänä.




I was already decided that I am not going to publish these pictures of cows, but then again I changed my mind. I understood that cows are big part of Swiss culture and here those animals are much closer to people than anywhere else I´ve been. Animals live close to people’s houses and up at the Jura cows are free to live and wander around fields and huge areas.
End of September cows come down from Jura, back to barns. Locals celebrate that as end of summertime. Until then cows can enjoy the freedom, green grass of Jura and passing hikers.
I don’t have much experience of cows but I’ve noticed that these cows over here, they have a persona. They are interested in hikers, they enjoy the last days of summer and they even follow Sunday sports at local tennis court
.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Hiking at Jura

Parina viikonloppuna olemme viettäneet päivän vaeltaessa Juralla. Syksy on hyvää aikaa vaeltaa, sillä ilma on sopivan lämmin, muttei liian kuuma ja turistit ovat kadonneet reiteiltä. Suomi -tyttönä olin ensimmäiseksi menossa ostamaan alueen karttaa ja kompassia, kunnes minua neuvottiin, ettei niitä välttämättä tarvita. Netistä voi vapaasti valita kymmeniä, jopa satoja reittejä lähialueelta tai kauempaa ja ne ovat hyvin merkittyjä myös maastossa. Etukäteen voi tutkia reitin tasoa, korkeuseroja, kävelyaikaa tai nähtävyyksiä.

Reittejä on kaiken tasoisia ja Juran hyvänä puolena pidän sen monipuolisuutta: ylväitä vuoristomaisemia, puistomaisia viheralueita ja metsää. 

Vaellus on täällä myös koko perheen harrastus. Lapset juoksevat innokkaasti mäkeä ylös, kun mamma ja pappa tulevat perheen perästä. Mutta älkää luulko, että kaukaa perästä, ehhei. Nämä tädit ja sedät täällä ovat tehty raudasta ja sveitsiläisestä maidosta. Heidän kuntonsa on kohdillaan!

Nyt olemme saaneet valloitettua Sveitsin Juran kaksi korkeinta huippua, La Dolen, 1677 m sekä Mont Tendren, 1679 m. Pitäisikö seuraavaksi siirtyä Alppien huippuihin, epäilen.
 





























 






 


We have spent couple of Sundays hiking at Jura. September and October are the best months to hike because it’s not too hot and all the tourists are disappeared from the area. Before even thinking to start hiking I was going to buy a map and compass until someone did advise me and told me that it’s not necessary. There is lots of information on internet about trails. You’ll find information tens of trails, at local area or further. They are well marked at the trails: to trees, roads or rocks. On the internet you’ll also find information about level of the trail, height differences, trekking time or sights.
There are trails for everybody. I really like hiking at Jura because I like its diversity. There are wonderful sights, park-like green areas and forests.
Here in Swiss hiking is activity for the whole family. While kids are running up to the mountain grandma and grandpa are following from behind. But don’t you think far behind, no way. Those elderly people are made of steel and swiss milk and they are in very good shape.
Now we have conquered two highest points of Swiss Jura. La Dole 1677 m and Mont Tendre 1679 m. Maybe next we continue with Swiss Alps. Maybe not yet ;)