Ski Du Fond

Kävin joulun jälkeen isäni kanssa parilla hiihtoreissulla Etelä-Suomen laduilla. Vaikka jouduinkin sivakoimaan olan takaa, että pysyn isukin kannoilla, sain reissuilta hiihtokipinän. 

Sen jälkeen en ole oikein muusta urheilusta osannut puhuakkaan(mitä nyt vähän kelkkailusta). Rakkaani jaksoi keskustelua viikon verran, jonka seurauksena, viime viikonloppuna, kävimme ostamassa minulle hiihtokamat ja lähdimme Juralle hakemaan joulun jälkeistä hiihtotunnelmaa.

Kun Peltosia ei ollut tarjolla, oli tyydyttävä Salomoneihin. Hyvin luisti!

Eihän sitä voi tietää millaiset maastot missäkin maassa on, mutta jotain johtopäätöksiä voi vetää siitä, että kaikki lähimaaston ladut sijaitsevat vuoristossa. Se on toki täällä normaalia, kun lunta löytyy vain yläilmoista, mutta jätin toisen asian vuoristoladuista huomioimatta ennen ensimmäistä reissua. 

Nyt en voi enää ummistaa silmiäni faktalta, sillä reiteni huutavat jo kolmatta päivää hoosiannaa. Myönnettäköön, vuoristossa on mäkiä, pitkiä, jyrkkiä ylämäkiä. 

Onneksi pitkien nousujen jälkeen luvassa (todennäköisesti, muttei läheskään aina) on alamäkiä. Kiitos alamäkien, en jättänyt matkaa kesken, vaikka se ensimmäisten kilometrien jälkeen kävikin mielessä.

Nyt kun olen lähes toipunut viikonlopun koitoksesta (luulen etteivät reiteni toivu ikinä), on luvassa lisää hupia. Kipinäni ei nähkääs ole vielä sammunut. Tänään ilmoittauduin viikottaiseen naistenhiihtoryhmään ja viikonloppuna, kun Rakkaani nauttii kollegoidensa seurasta Mont Blanckin juurella, minä käyn näyttämässä noille mäille taivaan merkit (paitsi jos on plussakeli).

Peukut pystyyn ja ladulle!

Akkojen pelossa en uskaltanut ottaa kameraa mukaan reissulle, joten kännykkäkamera sai kelvata. Alamäki, näitä odotettiin!

My precious

Kieltämättä suurin motivaattorini syksyn treenaamisessa on ollut Suunto Ambit. Tältä kaunokaiselta tulee faktatietoa ennen treeniä, treenin aikana ja treenin jälkeen. En vielä osaa edes käyttää kaikkia toimintoja, mutta tähän menessä olen ollut erittäin tyytyväinen tuotteeseen. 

Treenin aikana tulee eniten seurattua sykettä, aikaa ja matkaa. Noita normaaleja tietoja treenistä, mutta suorituksen jälkeen homma käy mielenkiintoisemmaksi. Ambitin mukana pääset kirjautumaan Movescount:iin, jossa pystyt seuraamaan treenien tietoja ja kehitystä. Pystyt myös seuraamaan muiden, avoimien profiilien tietoja ja alueesi Ambit käyttäjien suorituksia.
Omat suosikkiominaisuuteni Ambitissa ovat GPS, joka kertoo tarkan reitin, palautumisaika ja tietenkin kalorimittari. Superhifistelyä Ambitin kanssa vielä odottelen, mutta jo nyt tuntuu, etten päästä irti tästä kaunokaisesta vielä pitkään aikaan.

Klikkaamalla tästä pääset katsomaan lisätietoa Suunto Ambitista

Without a doubt my biggest motivator this fall’s training has been Suunto Ambit. This beauty tells you facts before training, during and afterwards. I don’t yet know all the functions but so far I’ve been very happy with the product. During the workout I watch those normal functions: heart rate, time and distance. After training things get more interesting. With Ambit you are able to log in at Movescount.com, where you can follow all your exercises and progress of your training. You are also able to follow other people’s training from your area or all over the world. My own favorite functions are: GPS, which tells the exact route, recovery time and of course, calorie meter. I am still practicing using my little precious, but I know I’ll be its fan for a long long time.

 
Here you'll find more information about Suunto Ambit

Hiking at Jura

Parina viikonloppuna olemme viettäneet päivän vaeltaessa Juralla. Syksy on hyvää aikaa vaeltaa, sillä ilma on sopivan lämmin, muttei liian kuuma ja turistit ovat kadonneet reiteiltä. Suomi -tyttönä olin ensimmäiseksi menossa ostamaan alueen karttaa ja kompassia, kunnes minua neuvottiin, ettei niitä välttämättä tarvita. Netistä voi vapaasti valita kymmeniä, jopa satoja reittejä lähialueelta tai kauempaa ja ne ovat hyvin merkittyjä myös maastossa. Etukäteen voi tutkia reitin tasoa, korkeuseroja, kävelyaikaa tai nähtävyyksiä.

Reittejä on kaiken tasoisia ja Juran hyvänä puolena pidän sen monipuolisuutta: ylväitä vuoristomaisemia, puistomaisia viheralueita ja metsää. 

Vaellus on täällä myös koko perheen harrastus. Lapset juoksevat innokkaasti mäkeä ylös, kun mamma ja pappa tulevat perheen perästä. Mutta älkää luulko, että kaukaa perästä, ehhei. Nämä tädit ja sedät täällä ovat tehty raudasta ja sveitsiläisestä maidosta. Heidän kuntonsa on kohdillaan!

Nyt olemme saaneet valloitettua Sveitsin Juran kaksi korkeinta huippua, La Dolen, 1677 m sekä Mont Tendren, 1679 m. Pitäisikö seuraavaksi siirtyä Alppien huippuihin, epäilen.
 

 






 

We have spent couple of Sundays hiking at Jura. September and October are the best months to hike because it’s not too hot and all the tourists are disappeared from the area. Before even thinking to start hiking I was going to buy a map and compass until someone did advise me and told me that it’s not necessary. There is lots of information on internet about trails. You’ll find information tens of trails, at local area or further. They are well marked at the trails: to trees, roads or rocks. On the internet you’ll also find information about level of the trail, height differences, trekking time or sights.

There are trails for everybody. I really like hiking at Jura because I like its diversity. There are wonderful sights, park-like green areas and forests.

Here in Swiss hiking is activity for the whole family. While kids are running up to the mountain grandma and grandpa are following from behind. But don’t you think far behind, no way. Those elderly people are made of steel and swiss milk and they are in very good shape.

Now we have conquered two highest points of Swiss Jura. La Dole 1677 m and Mont Tendre 1679 m. Maybe next we continue with Swiss Alps. Maybe not yet ;)