tiistai 20. marraskuuta 2012

The Only Way Is Forward

Koin tänään syksyn työurani huipentuman. Minulla oli kunnia kuunnella Dr. Buzz Aldrinia, kun hän kertoi yli neljänkymmen vuoden takaisista seikkailustaan kuuhun.

Buzz Aldrin astronauttikollegansa Neil Armstrongin muistotilaisuudessa Washingtonissa syyskuussa. Kuva: © Gary Cameron / Reuters

Me kaikki tiedämme tarinan, monet miettivät missä olivat ja mitä tekivät tuona kyseisenä heinäkuun päivänä vuonna 1969 ja osa kuuntelijoista, minut mukaan lukien, ei ollut edes vielä syntynyt tuolloin. Mutta jokin tässä sankaritarinassa liikuttaa. Miten mieletön rohkeus noilla sankareilla tuolloin oli ja miten koko matka on muuttanut heidän koko elämänsä.

Dr. Aldrin kertoi matkastaan, mutta samalla myös matkan jälkeisistä tunnelmista. Miten kotiinpaluujuhlien jälkeen arki tuntui vaikealta ja normaaliin elämään paluu oli hankalaa. Hän menetti perheensä, alkoholisoitui, mutta nousi vaikeuksista takaisin arvostetuksi tiedemieheksi ja suureksi idoliksi.

Kuva: Nesteoil.com















En itsekkään ymmärrä miten tämä jenkki astronautti, Tohtori Aldrin, teki minuun niin suuren vaikutuksen. Ehkä hänen rohkeutensa, uuden asioiden ennakkoluuloton etsiminen ja vaikeiden asioiden kohtaaminen on niin kiteytynyt herra Aldriniin. Hän on aito sankari, joka on kokenut sellaisia seikkailuja, joihin muut pääsevät vain unissaan.

Vaikka oma matkani ja elämän muutos on ollut Mr. Aldrinin kokemuksiin verrattuna, kuin muutto vanhempien naapuriin, hän edustaa sitä rohkeutta ja asennetta, jota toivoisin myös itselleni. Uudet asiat ja tilanteet tulee nähdä positiivisina haasteina, joita kohti lähdetään tarmolla, ei itsesäälissä rypien. Innostus ja mielenkiinto on säilytettävä ja rohkeus, se on pidettävä.

Loppukesästä asti telkkarissa pyörinyt Neste Oilin mainos on itkettänyt minua koko syksyn. Aikamoista! Taidan olla suht altis mainonnalle (ensin tämä ja sitten Långvik).


 

I experienced the most exciting point of my career today. I had the opportunity to listen Dr. Buzz Aldrin's lecture. He told about his adventures from 40 years back in time. To the moon and back.
We all have heard his story but it's still very impressive. I wasn't even born that time but still I know it. Today people were wondering where they were at that particular day in July 1969.
Dr. Aldrin told us about his journey to the moon and back and how everything affected him. How hard is was to go back to real and normal life after long period of being almost as a superhero. 

His character and charisma is something special. I totally understand how he inspires people to go forward, to look for a new opportunities and go beyond the regular solution.
Even though my own journey is something so small if you compare it to Mr. Aldrin's experiences but he represent the courage and attitude which I wish for myself as well. New situations and challenges should be seen as a positive things. He still has so much courage, he is intrested exploring the universe and he is, The true hero.

2 kommenttia:

  1. Jenkit kuvasi studiossa sen kuukävelyn.

    VastaaPoista
  2. Olen kanssasi samaa mieltä, onhan asiasta paljon todisteita, mutta silti itse miehessä ja hänen kertomassa tarinassaan on sankariaineksia :)

    VastaaPoista