Ystävistä, työkavereihin ja kaupan kassalta lääkäreihin. He kaikki kyselevät, millaista on Sveitsissä? Minä kovaan ääneen pauhaan Suomalaisesta holhouskulttuurista ja Sveitsiläisestä yksilön vastuusta. Suomessa Alko säätelee alkoholin myymistä, lainakatosta puhutaan uutisissa ja työnantajan velvollisuus on pitää työntekijänsä onnellisina ja motivoituneina.
Mutta eihän siinä ole mitään vikaa, jos maa yrittää huolehtia kansalaisistaan. Eivätkä nuo Sveitsin esimerkit kauaksi Suomesta jää: Kauppojen aukioloajat ovat kontroloituja, naisten oikeus äänestämiseen sallittiin vasta 80 -luvun alkupuolella ja sveitsiläiset
Eiköhän minulla ole lupa tuntea kuuluvani molempiin maihin, niin hyvässä kuin pahassa. Kait minulla voi olla useampi koti ja rakkaita ihmisiä ympäri maailmaa. Sehän kertoo vain eletystä elämästä.
Since last week I felt like I don't know where I belong. My work is here in Finland, My Dear is in Switzerland and I don't have a home. I think this is a normal feeling but I don't know what to think about it.
From friends to work colleagues and from cashier to doctor they all ask me, what is it like to live in Switzerland? Then I started this loud conversation about how here in Finland everything is controlled by the government and in Swiss the culture is all about individual's responsibility. in Finland Alko controls the alcohol business, news talk about setting boarders to personal loans and it's employers responsibility to keep it's workers happy and motivated.
But there's nothing wrong if country wants to support it's citizen.
And I can tell negative examples from Swiss too: Switzerland and it's cantons controls opening hours of stores, women got right to vote in early 80's and Switzerland's
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti