Mama's Little Darlings

Nyt saavat mussukat hemmoittelua. Nähkääs käsilaukut, kengät, silkkipaidat ja mitä vielä kaapista löytyy. 

Sain yhdeltä myyjältä korvaamattoman kotirouvan vinkin: Vauvojen puhdistuspyyhkeillä puhdistaa herkeimmätkin vaatteet ja nahkatuotteet. Ne ovat tarkoin testattuja ja erittäin hellävaraisia, ovathan ne tarkoitettu äitien omille mussukoille. Näillä pyyhkeillä lähtee jopa silkkipaidasta valkoiset deodorantti raidat tai huivista meikkitahrat. Näin siis minulle asiantuntija lupaili ja mitäpä minä epäilemään.
Hain heti Citymarketista paketin ja oikein kaksin kappalein. Isompi paketti jää Suomeen ja tulee heti käyttöön, pienemmän vien tuliaisiksi toiseen kotiin, Sveitsiin.

Nyt ei muuta, kuin kokeilemaan! Olen jo aivan intoa täynnä!

Pahoitteluni huonosta kuvanlaadusta, pimeys ja podin kamera eivät sovi yhteen.

Now it's time to pamper my little darlings and I am talking about my purses, silk shirts and shoes.

One vendor told me this valuable house wife’s advice: with babies cleansing wipes it’s easy to clean even the most sensitive leather and silk items such as shirts, scarves etc.

Wipes are sensitive, clinically tested and approved by mothers, because they are made to clean their most precious babies.

But for me it’s something so neat: My advisor promised that the wipes will clean white deodorant marks from black silk shirts and even foundation marks from the scarves. These packs I found from Citymarket, and instantly I bought two packs. One to use right away here in Finland and the other one I'll take with me to Swiss.

Now it’s time to test, I am so excited!

Sorry about the pictures. Darkness and ipod don’t go well together. Next time better!

Frustration Is The Key

Olen nyt alkanut kutomaan tuubihuivia, koska...

a. Olen asettanut sen tavoitteekseni Suomessa ollessani

b. Tarvitsen lämpimän, mutta pienehkön huivin uuden talvitakkini kanssa

c. Kutominen estää vihapurkauksia ja turhautumisen tunnetta, kun odotan kuvien lataamista supervanhaan tietokoneeseeni

d. Kutominen estää turhautuneisuuden tunnetta, kun odotan netin aukeamista supervanhalla tietokoneellani

e. Kun saan koekappaleen tehtyä, voin tehdä "oikeita kappaleita" joululahjoiksi

f. Kyllähän kotirouvien kuuluu talvisin kutoa

Pahoitteluni, mutten voi esitellä uutta talvitakkiani teille vielä. Kamerastani loppui akku ja saan laturin vasta torstaina, kun lähden käymään kotona :)

I've started to knit a tubescarf because...
a. That's something I've decided to accomplish while staying in Finland
b. I need a warm, thin, black scarf to go with my new winter coat
c. Knitting reduces frustration and anger towards to my old computer while downloading pictures
d. Knitting reduces frustration towards to my old computer while opening an Explorer
e. After I've finished one piece I can start doing another ones as Christmas presents
f. Knitting is normal for housewifes

Picture Perfect

Tapasin tänään ihan muissa asioissa tutun valokuvaajan. Vähän aikaa keskusteltuamme uskalsin mainita, että itsekin valokuvaan. Pääsin onneksi myös lisäämään, että ihan harrastuspohjalta tässä mennään, vaikka tavoitteena onkin kehittyminen ja oppiminen. 

Lähtökohdat valokuvaukseen on kaikilla samat, jos omistaa kameran. Hyvä kuva ei tarvitse kallista objektiivia, se vain helpoittaa kuvan ottamista ja mahdollistaa kameralla hifistelyn. Mitä heikommalla kameralla häviää, sen kuvankäsittelyohjelmilla tai hyvällä silmällä voittaa :)

Tulimme kuitenkin valokuvaajan kanssa samaan lopputulokseen. Valokuvauksessa onni ratkaisee ja tärkeintä on liikkeelle lähteminen kameran kanssa.  

Tässä tämän päiväisiä otoksia. Enpä olisi uskonut, että tähän aikaan vuodesta tulee jo näinkin talvisia otoksia.

I met a photographer today. After couple of minutes I had the courage to say that I have photography as a hobby. Hobby it is and it will be, but I have ambition with it.

Starting points are same for everybody if you just own a camera. You're able to get a perfect picture with any camera or just improve less good with imaging softwares.

We both agreed with same conclusion. You need lots of luck and will to explore the world for the picture. Here are couple of shots from today. Quite wintery I'd say.

 

As Good As It Gets

Ei mennyt uuden talvitakin metsästys aivan nappiin. Kovin täällä blogissa painotan ajoissa olemista, mutta nyt ei asutakkaan enää Sveitsissä, jossa syksy kestää joulukuun loppuun, vaan Suomessa. Talvitakkirekeistä olivat hukkuneet ne pienimmät koot, värivalikoima oli villeimmillään ruskean eri sävyjä (joissa ei ole toisaalta mitään vikaa) ja palvelu tavaratalon takkiosastolla surkeaa.

Periaatteenani on jo pitkään ollut, että jos palvelua ei heru, ei tule myöskään kauppoja. Sveitsissä asiakaspalvelun joskus toivoisi olevan huonompaakin, kun kommunikointi vieraalla kielellä jännittää, mutta kotisuomessa haluan saada tervehdyksen, palvelua sekä tuotetietoa kauppaan astuessani. Kuulostaako jyrkältä, toivottavasti ei, mutta mielestäni meidän suomalaisten tulisi vaatia parempaa palvelua.

Tällä periaatteella suuntasin tavaratalovisiitin jälkeen Helsingin keskustan pikkuputiikkeihin, josta löytyi ammattitaitoista ja ystävällistä palvelua sekä persoonallisempia tuotteita.

Tänään ei vielä takkikauppoja tullut, mutta katsotaan loppuviikosta.

Tätä ihanuutta olen metsästänyt jo yli viikon. Tänään se vihdoin tuli kohdalle. Se oikea Geisha Dark. Suurten odotusten ympäröimänä en voinnut odottaa kuvan ottamista, vaan toinen patukka oli avattava jo kotimatkalla. Mmmmm... hyvää.

Hunting my new winter coat didn't go as expected. I thought I was on time for shopping for the winter but I forgot something essential. I live in Finland not in Swiss. Here winter starts in October not in December. So I was late, all the small sizes were gone, color range was narrow and customer service -dont even mention.

I have had this principle about customer service for some time now. If I get service they'll get my money and in Finland i expect greeting, information and service when I enter to the store. I think Finnish people should demand better service. This principle in mind I did found myself going to small boutiques. There I found friendly people and more personal clothes. I dont have new jacket, not just yet but maybe things will change by the end of the week.

This chocolate bar is something I've been craved for weeks. Today I finally found it. Real Geisha Dark. I just couldn't wait. I had to open it before I got home. Good... so good.

Christmas Ornaments

Viikonloppuna tuli myös mietittyä hieman joulujuttuja. En ole mikään jouluihminen, sen on moneen kertaan todennut muun muassa appeni, joka aloittaa joulupuuhastelut heti juhannuksen jälkeen. Kyllähän minäkin joulusta pidän: sen rauhallisuudesta ja yhdessäolosta. En vain jaksa ajatella sitä montaa kuukautta etukäteen.

 

Velvollisuuksiini kuitenkin kuuluu jouluaskartelu. Tänä vuonna askartelu aloitettiin joulupalloista, materiaalina styrox, villa ja kauniit narut. 

Aikaa näiden pallojen tekoon meni alle tunti ja samalla sai osallistuttua iltapäiväkeskusteluun. Yksinkertaista ja kaunista -askartelu minun makuuni. 

Kuvassa suurimmat yksilöt, mutta näitä voi tehdä pienempiä vaikka kuusen koristeiksi.

Ohjeet vielä lyhyesti:
Neulahuovuta, eli pistele huovutusneulan kanssa villa styrox -pallon ympärille. Lisää kaunis pitsinauha tai kantti/silkkinauha palloon pienillä askarteluneuloilla. Ujuta ohut nauha villan läpi ompeluneulalla, siitä kohdasta, josta haluat pallon roikkumaan, tee solmu ja sido päät yhteen. Valmis! 

 
Vielä ei aivan ole jouluntunnelmaa pihalla, mutta toivottavasti parin kuukauden päästä asia on toisin.

Last weekend I had some time to think about Christmas. Honestly, I am not a big Christmas person like my father in law, who starts planning Christmas right after Midsummer. I do enjoy Christmas: Its peacefulness and being together with my family but I am just not the person who makes plans months ahead.

But I do have an obligation for preparing Christmas decoration models. This year I started with ornaments which consists Styrofoam, wool and beautiful ribbons. It took less than an hour to make these and the size range of the ornaments is really wide. Bigger ones are for the window or for the bowl, smaller ones are good for the Christmas tree.

It’s so easy to do!

Needle felt wool to Styrofoam (You need a good felting needle, that’s essential), add ribbon of your choice and attach it with a small pin. Thread small ribbon trough the wool with a needle from center of the ornament.  Tie a knot and hang –it’s ready!

Winter Coats

Aikakauslehdet ja kadut saavat täyttyä armeijan vihreistä parkatakeista, mutta minä haaveilen naisellisen hempeästä villakangasunelmasta.

Vaikka pakkasta ei vielä täällä eteläisessä Suomessa ole koettu, on talveen silti syytä varautua. Yleisimmät koot loppuvat suosituimmista malleista jo pikkupakkasilla, joten uuden takin metsästys on aloitettava ajoissa.

Kaupoille on kuitenkin turha lähteä ilman visiota. Näillä inspiraatiokuvilla lähden ensi viikon metsästykseen.

Women’s magazines and the streets are filled with army green parka jackets. I still keep dreaming about feminine wool coat. Even thought the temperature hasn’t been under the zero, not just yet, it’s important to recognise that winter is coming. Usually the most popular sizes are sold out when the freezing weather arrives so I have to start hunting my jacket asap.

It’s also very important to have a clear vision what to look for before stepping to the stores. Here are my inspiration pictures.

Crazy Days

Lähes viimeiseen päivään asti pystyin torjumaan "keltaisen kirjan" houkutukset, mutta sitten...

Vastahakoisin miettein tallustin Stockalle sunnuntaina Rakkaani painostamana. Kas kummaa, löysin itseni laukkuosastolta. Tätä yksinäistä Furlan Piper:ia en vain voinut jättää hyllynkulmalle. Mitä, jos joku muu olisi ostanut sen sillä aikaa, kun minä pohdiskelen?

Kun vielä Rakkaani oli sitä mieltä, ettei noi hyvää tarjousta voi jättää käyttämättä, oli päätös sinetöity. Pari päivää, itseasiassa melkein kaksi viikkoa, Piper lepäili dustbagissä, ennen kuin sain nahan käsiteltyä niin, että voin viedä sen tuonne tihkuun ja sateeseen. Huomenna Piper pääsee kanssani arvatkaahan minne? Iloveme -messuille.

Until the last day I managed to avoid going to Stockmann’s Crazy days. On Sunday My Dear insisted to go and I agreed with reluctance.

Somehow I ended up to bag department. This lonely piece of Furla caught my eye and I couldn’t leave it alone. First I was little bit unsure because I am not used to buy bags just on an impulse but after My Dear convinced me what a great bargain it is I made up my mind. Couple of days, no almost two weeks, my new Furla Piper rested in a dustbag. Until I finally protected it against all this rain and mist. Tomorrow I am going to take it to Iloveme –expo.

Surroundings

Viime viikonlopun ulkoiluvartin aiheena oli myös sommitelmat. Sommittelu vaatii harjaantunutta silmää, ja sitä vaan ei itseltäni löydy. Ainakaan vielä. Mutta miksi tehdä sommitelmia, kun joku muu voi tehdä ne puolestasi. Tässä luontoäidin ja talon isännän luomuksia. 

Jos olette tulevana lauantai-iltapäivästä Helsingissä, niin suosittelen suuntaamaan Finlandia-talolle. Vuoden luontokuva 2012 näyttely on aivan omaa luokkaansa. Viime vuonna lähdin sieltä kateudesta vihreenä ja tänä vuonna käy varmasti samalla lailla. Vitsi, mitä kuvia! Käykää katsoo nettisivut: www.vuodenluontokuva.fi

Last's weekend's "fifteen minutes outside" -topic was compositions. Making compositons requires lots of practice and natural eye. I dont have it, not yet. So why even bother. I let someone else to do it for me. Here are compositions by mother nature and Farmer.

If you are in Helsinki next Saturday I recommend to visit Finlandia -Hall. There is this nature photography exhibition and event. It's something special if you're interested in photography. Last year I left there green with envy and I know it's the same this year.

Autumn Leaves

Mulla on täällä Suomessa  supervanha, raihnainen läppäri. Tai ei tämä nyt niin vanha ole, mutta tietokoneen vuosissa (1 ihmisen vuosi, on about 47,3 tietokoneen vuotta) lähennellään reilusti paria sataa ikävuotta. Tämän johdosta mikään ei suju kovin vikkelään. Kun saan koneen auki, avaan kuvankäsittelyohjelman ja isken vielä ulkoisen kiintolevyn kylkeen, niin jopa alkaa konevanhus raksuttaa. Näin ollen myös blogipäivitykset tulevat supermyöhään, kun pyörittelen peukaloita koneen kanssa. 

Suomeen lähtiessäni vaihtoehtona olisi ollut myös Rakkaani tabletti, mutta eihän sen kanssa voi muokata suuri kuvatiedostoja. Työmatkoilla, julkisissa se olisi voinut olla ihan näppärä, mutta nykyään yritän hoitaa sosiaalista elämääni junamatkoilla ja lähetellä ystäville tekstareita, kun en muutoin ehdi.

Mutta jälleen, asioilla on positiivinen puolensa. Sain odottellessa vanhat kynsilakat sormista ja kohta voin aloittaa uuden värin laittamisen. Ei huonompi diili.

Jaksoin lähteä viikonloppuna pariksi minuutiksi raikkaseen ulkoilmaan. Kun olo ei ollut hääppöinen, päätin ettei kuvien kohteidenkaan tarvitse olla kummoisia.

Here in Finland I use this old and decrepit laptop. Honestly it isn’t that old but nowadays when computer lasts only two years, mine is almost from ice age. So everything I try to do, takes ages. 

After 15 minutes the computer starts, then I open an image program and put my external hard drive in, and the computer is totally confused. That’s also why all my blog updates comes so late. Because I spend all my nights waiting my computer to start.

I did have an option before I came to Finland: To take My Dear’s tablet. But hey, it’s impossible to  edit any big files of photographs with tablets. It would have been nice to use it at train and do something useful while coming and going to work but right now I am trying to keep my social life in good condition, and I am using all the train time texting with my friends.

But there is always something good.. While waiting my computer, I am able to polish my nails. Not bad, hah.

Last weekend I had hardly any energy to go outside. Because of my crappy feeling I decided that my objects doesn't have to be anything special. Here's the photos.

The Red Garden

Ei auttanut ne positiiviset valokuvat. Tai en katsellut niitä tarpeeksi pitkään. Viikko flunssassa ja vieläkään ei korva ole auennut. No, jos sairastaa kerran vuodessa, niin tulkoon sitten kunnolla. Luvatkaa vaan mulle, ettei tämä tule enää koskaan takaisin.

Kuva: Gummerus.fi

En jaksanut viikonloppuna lukea mitään, mutta tässä edellinen kirja, joka oli luettavanani. Iloinen ylläri, kertakaikkiaan, oikein syyslukemista! Lämminhenkisiä tarinoita, rakkautta realistisella otteella ja kivasti kirjoitettuja, lähes novellimaisia kertomuksia. En halua paljastaa liikaa, mutta kirjan punainen lanka on mielestäni nerokas, vaikkei erikoinen. Kirja alkaa kaukaa historiasta, kertoo tarinan siitä, miten yksi pieni kaupunki sai alkunsa juuri siinä ajassa ja paikassa. Siitä tarinat jatkuvat nykypäivään asti, kertoen kaupungin asukkaista, heidän lapsistaan ja lapsen lapsistaan yksityiskohtaisesti ja jopa mystisesti. Kirjan voisi aloittaa mistä kappaleesta tahansa, mutta se myös kokoaa yhteen kaupungin historian, sen muutokset ja ihmiset. Jos etsit lämminhenkistä, tarunomaista ja koskettavaa kirjaa, suosittelen. Lisätietoa kirjasta

All those positive pictures –did no good to me! Or maybe I didn’t look at them long enough.

I caught this horrible flu which I don’t want to experience ever again.

I didn’t have any energy to read this weekend but here is the last book I red.

It was really nice surprise. It was really something I could not stop reading until I finished the whole book.

If this book was a colour it would be mix of a red, orange and purple. Stories were warm and realistic with a twist of a romance and myth. I don’t want to tell too much but I think the basic idea of the book was same time very simple and genius.  

The book was almost like collection of novels. Every chapter was an individual story, starting from 1700s and ending in 1990s. The plot follows one small town and its people: How they live their lives, what are their hopes and dreams and how life treats them. It's a mixture of fairytales, mythology, history and realism. Please read this review if you want to know more.

Here is The Washington Post's review of the book

One Of Those Days

Sataa, on kylmä ja pimeää. Töissä on liian kiire. Nenä vuotaa ja päätä särkee. Näillä kuvilla parannan itseni torstaiksi. 

 

 

 

It's raining, it's cold and dark. I have too much to do at work. My nose is running and I have a headache. I am going to get better with these pictures. On thursday I'll be back to normal.

It's Not All Black And White

Viimeisen viikon aikana on tuntunut siltä, ettei oikein kuulu mihinkään. Työt ovat Suomessa, Rakkaani Sveitsissä ja koti ei oikein missään. Tämä on varmasti aivan normaalia, mutta en oikein tiedä miten tilanteeseen pitäisi suhtautua. 

Ystävistä, työkavereihin ja kaupan kassalta lääkäreihin. He kaikki kyselevät, millaista on Sveitsissä? Minä kovaan ääneen pauhaan Suomalaisesta holhouskulttuurista ja Sveitsiläisestä yksilön vastuusta. Suomessa Alko säätelee alkoholin myymistä, lainakatosta puhutaan uutisissa ja työnantajan velvollisuus on pitää työntekijänsä onnellisina ja motivoituneina.
  

Mutta eihän siinä ole mitään vikaa, jos maa yrittää huolehtia kansalaisistaan. Eivätkä nuo Sveitsin esimerkit kauaksi Suomesta jää: Kauppojen aukioloajat ovat kontroloituja, naisten oikeus äänestämiseen sallittiin vasta 80 -luvun alkupuolella ja sveitsiläiset höpsöt juovat itse kaiken tuottamansa viinin, niin ettei siitä riitä muualle Eurooppaan.

Eiköhän minulla ole lupa tuntea kuuluvani molempiin maihin, niin hyvässä kuin pahassa. Kait minulla voi olla useampi koti ja rakkaita ihmisiä ympäri maailmaa. Sehän kertoo vain eletystä elämästä.

Since last week I felt like I don't know where I belong. My work is here in Finland, My Dear is in Switzerland and I don't have a home. I think this is a normal feeling but I don't know what to think about it.
From friends to work colleagues and from cashier to doctor they all ask me, what is it like to live in Switzerland? Then I started this loud conversation about how here in Finland everything is controlled by the government and in Swiss the culture is all about individual's responsibility. in Finland Alko controls the alcohol business, news talk about setting boarders to personal loans and it's employers responsibility to keep it's workers happy and motivated.

But there's nothing wrong if country wants to support it's citizen. 
And I can tell negative examples from Swiss too: Switzerland and it's cantons controls opening hours of stores, women got right to vote in early 80's and Switzerland's silly people drink all of their own wine, so the rest of the Europe can't enjoy it. I feel I belong to both countries, in good or bad. I think I am free to call several places my home, and I have dear friends all over the world. It's proof of lived life.

Interlaken

Piipahdimme edellisenä viikonloppuna Interlakenissa. Kylä on paremmin tunnettu talviurheilumahdollisuuksistaan, mutta turisteja riitti yllin kyllin näin syksylläkin. 

Otimme maisemajunan ylös Schynige Plattenille ja vaelsimme siellä tovin. Maisemaravintolassa nautimme paikallisia herkkuja ja palasimme takaisin järvien väliseen pikkukaupunkiin. Kylästä en valitettavasti saanut hyviä kuvia, sillä aurinkoinen lauantai vaihtui sateiseksi sunnuntaiksi. 

Kaupunki oli mielestäni perineinen sveitsiläinen turistikylä, josta löytyy kellokauppoja ja hotelleja. Palvelut ovat lähellä, kuten bussi -ja juna-asemat ja palvelua saa myös englanniksi. Oikein mukava paikka. Toivottavasti palaan pian Jungfraun juurelle pöllyttelemään lumikinoksia laskettulukeskuksiin. 

Two weekends ago me and  My Darling drove to Interlaken. The village is better known for its winter sports, but there were plenty of tourists at this time of year as well. We took the train up the landscape Schynige Platte and wandered there for a while. We did enjoy the local cuisine in the panorama restaurant and returned back to the little town. I don't have any good pictures from the town because sunny Saturday changed to rainy Sunday. 

I think the city was traditional Swiss tourist village, where you can find watch stores and hotels. Services are close by, such as bus and train stations and the service is also available in English. A very nice place. I hope I'll be back on winter to have some fun in the snow.

Business Clothing Part 2.

Tässä luvattuja outfit kuvia. Asujen vaatekappaleet on ajateltu niin, että ne ovat helppo yhdistää toisiinsa. Minullahan oli vain yksi matkalaukku tullessani. Mitenköhän on paluumatkan laita. Voi olla enemmän tavaraa lähtiessä.

Tänään oli siis ensimmäinen työpäivä lähes vuoteen. Oli kiva mennä takaisin tuttuun työympäristöön, nähdä vanhat työkaverit ja saada lämmin vastaanotto koko yhteisöltä. Vaikka haasteita ja kiirettä tulee pitämään, eiköhän kolme kuukautta mene siivillä.

Here are the outfit pictures as promised. I only had one suitcase when I arrived so I am going to mix and match everything. Today was the first work day in a year. It was nice change to go back, see everybody again and have a warm welcome. I was touched but I also know that it's going to be very hard autum even though I think it's going to be fast one too.

Business clothing

Huomenna olisi sitten paluu takaisin työelämään. Kuvassa on hieman ajatuksia siitä,  millaisella peruspukeutumisella töihin lähdetään. Laitan tulevina päivinä myös kuvia ihka oikeista työoutfiteista.

Tänään oli rankka valmistautumis putki. Ensin kävin kampaajalla ja sitten kosmetologilla. Jos joku väittää, että on miellyttävä käydä kosmetologilla, niin minä olen eri mieltä. En muistanutkaan miten paljon voi ihonpuhdistus tuntua. 

Kampaaja teki kuitenkin tehtävänsä. Tuntui, etten ollut pitkään aikaan saanut avautua oikein kunnolla. Annoin tulla taivaan täydeltä mielipiteitäni Sveitsin taloustilanteesta, sen tulevaisuudesta ja kulttuurisista eroista Sveitsin ja Suomen välillä. Oikeastihan minulla ei ole mitään tietoa Sveitsin tulevaisuudesta millään osa-alueella, eikä pahaa sanottavaa Suomen oloistakaan. Iloinen kampaaja kuunteli kuitenkin urhoollisesti ja nyökytteli hiljaa. Olisi varmaan pitänyt pahoitella ja selittää puheliaisuuteni johtuvan pitkästä kotona olosta. 

Tomorrow I am going back to the treadmill. There are some basic workwear in the picture. I am going to put some real outfit pictures in here too, in couple of days, I'll promise.

Today was a hard day for preparing myself to work. First I was at hair salon and then at the beauty parlor. If someone would say that going to cosmetologist is easy I'll strongly disagree. I didn't remember how much it hurts to get my skin cleansed. The hairdresser did it's job. Two hours I talked about cultural differences between Switzerland and Finland and how I see Switzerland's economy. Honestly I don't have a clue about any situations in Switzerland, but the lovely lady listened to me bravely and kept nodding her head. Poor thing. I should had explained to her that it's all because of staying home for quite some time.
 

Plans For The Future

Olen nyt turvallisesti laskeutunut Suomen kamaralle. Jotta kaikki syksyksi suunnitteilla olevat projektit eivät jäisi vain suunnittelun asteelle, listaan ne tässä julkisesti. Katsotaan yhdessä joulun jälkeen, sainko mitään aikaiseksi.

Asiat, jotka aion toteuttaa Suomessa oleskelun aikana, loka-joulukuu 2012:

Pääasiallinen syy reissuun on työ, joten en aio sitä laittaa listalle. Eiköhän se siinä tule hoidettua, kun kyse on samaisesta työpaikasta, jonka jätin taakseni tarkalleen vuosi sitten.

• Kerrata, vahvistaa ja opiskella ranskan kieltä
• Käydä uimassa
• Nähdä ne ystävät, joita en ehtinyt nähdä koko kesänä
• Käydä viikonloppulomalla Wienissä, ehkä myös Lontoossa
• Syödä mehukeittoa murojen sekä puuron kanssa
• Kutoa tuubihuivin
• Valmistaa karjalanpiirakoita
• Nauttia Suomen syyssateista (tämän päätin tänään, kun tihkusateessa odottelin bussia 40 minuuttia)
• Pitää yhteyttä uusiin Sveitsin ystäviini
• Kerätä työnteosta energiaa ja itsevarmutta, jolla uskallan kohdata haasteet ja uudet tilanteet toisessa kotimaassani.
• Ja tietenkin päivitellä blogia säännöllisesti ;)

No niin, nyt ne ovat siinä. Katsotaan kolmen kuukauden päästä miten meni.

I have safely landed to Finland. So that all the planned projects wouldn’t just be in the level of planning, I am going to list them in here. Let’s get back to these together after Christmas.

Here are the things I am going to accomplish while I live in Finland, in October-December 2012.

Because the main reason for my trip is work, I am not going to list it here. I think it’s going to be done anyhow.

•    Review, strengthen and study French.
•    Go swimming
•    See the friends whom I was not able to see at summer
•    Visit Vienna for the weekend. Maybe London too, but that’s maybe
•    Eat berry soup with cereal and porridge
•    Knit a tube scarf
•    Make Karelian pies
•    Enjoy autum rains (this is something I figured out today while waiting a bus 40 minutes in rain.
•    Keep touch with my Swiss friends
•    Collect energy and confidence from my work that I will have the encourage to face the new situations and challenges in my new home country
•    And of course update my blog regularly ;) 

Here they are. Let get back to these after Christmas.