torstai 20. joulukuuta 2012

Where Is My Inner Bree?




Olettekin ehkä saattaneet huomata, että olen hukannut sisäisen Bree Van de Kampini. Juuri kun sitä eniten kaipaisin. Olen tainut jättää sen Sveitsiin tai sitten se vain hukkui syksyn kiireiden mukana.

Minun Breeni tarkoittaa emäntää, kodin hengetärtä, jonka pöytähopeat kiiltävät ja koti on tulvillaan pullantuoksua. Suklaamuffineihin Bree lisää salaista maustetta (erikoissuklaata, appelssiinia tms.) ja reseptiä testataan niin kauan, kunnes maku on saatu kohdalleen. Yksityiskohdat ratkaisevat ja syke nousee, jos asiat eivät mene toivotun mukaisesti.

Bree pääsee eniten valoilleen minussa juuri juhlien ja juhlapyhien aikaan, sillä pidän juhlien järjestelystä, valmistelusta ja ystävieni hemmottelusta.  Ystäviltäni olen myös tuon lempinimen joskus saanut, juhlien emännöinin myötä.

Vaikka joulu perheessämme valmistuu yhdessä tehden, olen perinteisesti valmistanut pipareita, jälkiruokia ja suunnitellut ruokia hyvissä ajoin. Tänä vuonna on toisin. Sain kuin sainkin tänään asunnon siivottua ja kutimetkin ovat olleet sylissä koko illan, mutta missä ovat perinteiset puolukkajäädykkeet, siirappipiparit ja kaardemummantuoksuinen Essu?

Ehkäpä Bree löytyy, kun huomenna matkaamme maalle joulun viettoon. Viimeistään odotan Breen palaavan tammikuussa, kun palaan takaisin kotirouvan arkeen, Sveitsiin. Sitä ennen otan kaiken irti siitä, ettei kaiken tarvitse olla aivan prikulleen.

Silitysrauta, liesi ja mattopiiska. Tämän päivän työvälineet

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

DAA -Dare to Avoid Auto

Kaikki kuvat Nikonin kurssimateriaalista
























Viime viikolla sain yhden pitkän ajan tavoitteistani täytettyä. Otin selvää, ilmoittauduin, lähdin töistä aiemmin ja KYLLÄ! Pääsin osallistumaan Nikonin järjestämälle Nikon School Intro -kurssille.
Kurssi tulee automaattisesti Suomesta ostetun järkkärin mukana ja on parin tunnin pyrähdys järkkärivalokuvaamisen perusteisiin ja kameran asetuksiin. Vuoden verran ehdin kurssista haaveilla ja tuona aikana, kuten vieläkin, valokuvaamiseni keskittyy puoliautomaattisten valokuva-asetusten kanssa harjoitteluun. 

Mutta nyt sain vihdoin ja viimein itseni istumaan konkreettisesti kuvausluokkaan ja keskittymään kameran omiin asetuksiin.

Kurssin meille reilulle sadalle onnelliselle harrastevalokuvaajalle piti Kamera -lehden päätoimittaja, pitkän linjan ammattilainen, Asko Vivolin ja voi sitä inspiraation määrää, kun illalla lähdin ajelemaan Heurekan pihalta kotiin päin. Harmi kyllä, en ole saanut vielä harjoiteltua käytännössä oppimiani juttuja, mutta sormet syyhyävät teknisten nippeleiden perään (outo tunne, tekniset detaljit eivät yleensä sytytä). Joulun jälkeen toivottavasti pääsen tositoimiin kamerani kanssa, siihen asti yritetään pärjätä.

Sen verran sain kuitenkin aikaiseksi joulukiireiden keskellä, että kävin ostamassa läpinäkyvän linssinsuojuksen objektiiviini. Nyt pysyy objektiivi edes hieman paremmassa kunnossa. Näin se vain menee, harrastukset vaativat aikaa, rahaa ja inspiraatiota. Tulisipa pian jo kevätaurinko, että pääsisi kunnolla kuvailemaan, vaikkakin loppukesän Italian aurinko on ehdottomasti lempivaloni kaikista!



tiistai 18. joulukuuta 2012

Christmas List

























Olihan se tehtävä, nimittäin lahjalista. Pitkitin sen tekoa mahdollisimman pitkään, sillä yritin liputtaa tavarattoman joulun puolesta, mutta metsään meni.
Onnekseni voin todeta, että lahjat on lähes tulkoon kaikki hankittuna ja loputkin on jo mietittynä valmiiksi. Huomenna juhlitaan viimeistä työpäivää ja sitten lähdetään valmistelemaan joulua maalle. Ihanaa!

Mutta siis takaisin lahjalistaan:
Pussukka: Mulberry
Sitruspuserrin: Amazon
Juoksuhanskat: Nike
Riipus: Tiffany
Solsidan dvd -boksi: Stockmann
Salomonin talvijuoksukengät: Partioaitta
Kirja, Minä, Marie Antoinette: Akateeminen 
    

torstai 13. joulukuuta 2012

Fur Vests - In My Dreams

'Fur Vest
Näin unta, unta turkisliiveistä. 
Unessa kaikilla, jopa itselläni oli upea turkisliivi. Kateellisena katsoin muiden liivejä ja mietin, kuinka kauniita ne olivat. Aamulla herätessäni, huvittuneena omasta unestani, olin aivan turkiksen pauloissa. Sitten koitti aamun ensimmäinen tapaaminen, ja arvaatkaa mitä.  
Tapaamisessa yhdellä rouvalla oli päällään turkisliivi.
Otin unen ja tapaamisen merkkinä siitä, että asiaa on tutkittava huolellisemmin.

Tutkiskelin ensin netin ja nettikaupat, sitten siirryin Helsingin keskustan liikkeisiin. Pettymykseksi jouduin toteamaan, ettei uneni ollut siirtynyt kauppoihin. Vaihtoehtoja ei löytynyt montaa, pari hassua (väärän väristä ja mallista), joten oli vain pakko lähteä hakemaan inspiraatiota Polyvoren luetteloista

Inspiraation haku tuli tarpeeseen, sillä selaillessani kuvia tajusin, etten haluaisi aitoa turkista päälleni. Asia on kaksipiippuinen tiedän, mutta tässä kohtaa lähden tekoturkisten linjoille. Karva yksinkertaisesti assosioituu söpöön, pieneen, karvaiseen eläimeen ja samalla turkistarhoihin. Kirpputorilöytönä voisin turkista tietyssä tilanteessa harkita ja jossain määrin myös isoäidin vanhat turkit houkuttelevat, mutta periaatteista täytyy yrittää pitää kiinni. Nykypäivänähän tekoturkikset näyttävät parhaimmillaan aivan yhtä hyvältä, kuin aidotkin. 

Tässä vielä muutama outfit inspiraatiokuva Polyvoren uumenista. Kuvissa minua taitaa turkisliivien sijasta enemmän houkuttaa nuo käsilaukut :) 
 

tiistai 11. joulukuuta 2012

Tourists In Vienna
























Wien on oikea joulukaupunki, maineensa veroinen. Wieniläiset ovat myös selvästi talvikansaa, toisin kuin eräät Etelä-Suomen kasvatit. Paikallisia eivät pikkupakkaset haitanneet, kun kädessä oli lämmin ghulwein -muki. Itse värjöttelin joulumarkkinatunnelmissa, nenä punaisena pakkasesta, enemmän kuin yksikään paikallinen. 

Wienissä riittää myös nähtävää. Vaikka ehdimme kulkea pitkän viikonlopun aikana nähtävyydestä toiseen, paljon jäi näkemättä. Jotain, kuten espanjalainen ratsastuskoulu on kuitenkin jätettävä ensi kertaan.

 

Nähtävyydet

Shönbrunnin linnassa tutustuimme keisarinna Sissin kesäasuntoon. Palatsi oli kaunis, henkeäsalpaavine puutarhoineen. Harmi kyllä, samainen puutarha oli tälle kesäsuomalaiselle hieman liian viileä. Samaisessa pihassa oli myös kauniit, tunnelmalliset ja suht väljät joulumarkkinat. Markkinoilla sai juodakseen ja syödäkseen mahan täydeltä, ja samalla sai tehdä rauhassa ostoksia söpöissä kojuissa.

Tutustuimme myös MuseumsQuartierin Leopold -museoon, jossa vaihtuvana näyttelynä oli Japani aiheinen Japan -Fragility of Existence -näyttely sekä rennommalla asenteella koottu Naked men -näyttely. 
Tämä museokortteli oli todella mielenkiintoinen kompleksi, jonka pihasta löytyi jälleen myös talviaktiviteettejä, kuten curlingia ja autorata. 
En tehnyt tällekkään reissulle suuria matkasuunnitelmia, sillä Rakkaani toimi useammastakin syystä matkanjohtajana, mutta yhden paikan katsoin valmiiksi. Paikka oli Kunstsupermarkt, ostoskadun yksi liike, jossa paikalliset taiteilijat myivät teoksiaan fiksattuun hintaan. Teokset lähtivät 50 eurosta ylöspäin ja kalleimmat teokset maksoivat kolmisen sataa euroa. 

Taidemieltymyskeskustelun jälkeen lähdimmekin yhtä teosta onnellisempina kotiin. Vaikea arvata kumman mieltymyksiin päädyimme :)


Yksi mukavimmista ylläreistä oli Wienin oopperan opastettu kierros. Meille kävi hyvä tuuri ja saimme oppaaksemme charmantin skottimiehen, joka hauskalla aksentillaan ja triviakysymyksillään teki kierroksesta elävän ja yksityiskohtaisen. 

Espanjalainen ratsastuskoulu jäi katsomatta, mutta söpöt hevoset näimme pihalta päin. 

Lauantai-iltana kävimme katsomassa klassisen konsertin. Konsertin kappaleet koostuivat perinteisten itävaltalaisten säveltäjien tuotoksista. Suurin osa kappaleista oli tuttuja, mutta tämä seikka piti katsojien mielenkiinnon yllä ja esityksen rentona. Esitys oli laadukas ja samalla hämmästyttävän rento. Soittajilla oli iloinen, hieman hullutteleva fiilis, joka välittyi katsomoon. Tuollaista leikkimielistä Mozartin soittamista tapaa harvemmin Suomessa, mutta tämä konsertti taisikin olla enemmän turisteille suunnattu.


 

Ruoka ja juoma

Lukuisat, historialliset kahvilat, perinteiset itävaltalaiset ruoat ja tietenkin makoiset kakut. Ainoastaan Mozartin kuulat jätin väliin, marsipaani ei ole mieleeni, mutta tumma Sacher -kakku maistui sitäkin paremmin. Hotellihuoneen vaa'an luku jatkoi kasvuaan napostelun myötä.


 

Hotelli

Rakkaani valitsi meille aivan oopperatalon kupeessa sijaitsevan Le Meridien -hotellin. Hotelli oli moderni, keskellä nähtävyyksiä ja parin korttelin päässä suurimmista ostoskaduista. Hotellissa oli shamppanjabaari sekä oma ravintola. Sekä tilavin kylpyämme sitten miesmuistin.




maanantai 10. joulukuuta 2012

Vienna Wien

Heips pitkästä aikaa!
Pahoitteluni hiljaiselosta, pientä kiirettä ilmassa.
Tässä tunnelmakuvia viikonlopun matkaltamme. Huomenissa tulee lisää kuvia ja kertomuksia reissusta. 

Mukavaa viikon alkua kaikille!




Hey, It's been a while. Sorry for the silence, I've been a bit busy.
Here is some pictures from last weekend's trip to Vienna. I'll tell you more about the trip tomorrow. Have a great week y'all!



sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Vienna Dress

Dress: Zara, Necklace: Korukolmio
Myönnettäköön, kävin mekko-ostoksille loman takia. Omasta vaatekaapista olisi varmasti löytynyt jotakin joulumarkkinoille sopivaa, mutta kun olen täällä kakkosvaatekaapin armoilla, niin vaihtoehdot ovat suppeammat.
Tämä Zaran mekko lähtee siis kanssani viettämään itsenäisyyspäiväviikonloppua Wieniin.

En malttaisi millään odottaa! Tiedossa on perinteisen joulumarkkinoiden lisäksi klassista konserttia ja toivottavasti pääsen myös taidegalleriaan, josta olen viimeisen viikon haaveillut.







































I admit. I did do some shopping for a next trip. I might had something suitable for the trip in my own closet but now, when I am here in Finland at the mercy of my second closet, I don't have so wide range of options. 
This dress from Zara is going with me to enjoy the second Christmas weekend at Vienna. 
I can't wait to visit Vienna! Chritmas markets, classical conserts and art exhibitions.
Have a great week everyone!
Gadgetissa oli virhe