keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Me naiset ja sadepäivän puuhaa


Ystävättäreltä saadut lehdet piristävät aamun, päivän ja illan. On mukava lukea omalla äidinkielellään juttuja ja selailla artikkeleja. Samalla saa päivitettyä Suomen polttavat puheen aiheet. Sadepäivän saa näillä helposti kulumaan.

Suosikkipelini lautapeleistä on Ubongo. Tetriksen tunnelmaisessa pelissä yritetään saada väkkyrät palat sopimaan väkkyrälle alustalle. Jokaisella on oma alusta selvitettävänään ja se, joka saa laudan valmiiksi määrätyssä ajassa huutaa "Ubongo". Onnistujat palkitaan timantein. Miten loogista. 


Algan matkapelit ovat käteviä niin reissussa, kuin kotonakin. Lahjaksi saatua Fia/Ludoa meillä pelataan Kimblen nimellä ja säännöillä. Useimmiten peli on nähty aurinkoisilla piknikeillä, mutta sateisen iltapäivän ohjelmaksi se käy yhtä hyvin. 
Korttipelejä pitäisi palauttaa uudestaan mieleen. Ristiseiska ja Possu, siinä ne tärkeimmät. Mutta kumman Te laitatte ensin, kutosen vai kasin?



I got this pile of women’s magazines from my friend. They cheer my morning, day and evening. It’s nice to read something in Finnish and flip through pages. You’re also able to catch all the important things from yellow press of Finland. Can you believe it, I spent all my rainy Wednesday on reading those magazines. Not bad, huh?

I also love Ubongo. It’s a Tetris like board game where you try to put funny shaped blocks fit in to funny shaped boards. Everyone has their own board and who figures it all the fastest he/she gets to pick a diamonds. Yes diamonds, now you know why I like it some much.
Alga’s games for travelers are also very nice. They are easy to take along but they are simply to use at home as well. We got this Fia/ludo game from Christmas but we call it Kimble and we use Kimble’s rules to play it too. I would also like to play card games too but I can’t remember their rules.
 

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Niistä harrastuksista vielä

Jospa tätä nyt voi harrastukseksi sanoa, kait kotirouvat voivat.
Matkustelu on täällä keskellä Eurooppaa noussut harrastukseksi asti.
Maat ja kaupungit ovat lähellä, autolla pääsee moneen paikkaan ja Sveitsiä pitää tutkia, tottakai!


Valokuvaus on reissujen myötä myös tullut harrastukseksi. Sitä pitäisi vaan vielä harjoitella ahkerammin.

Veveyn auringonlasku on hurmaava. Voin kertoa siitä lisää myöhemmin, jos haluatte.


About those hobbies.. I am not sure if I can really call this a hobby but I think I have the right to do so because I am a housewife. Travelling here in the middle of the Europe is almost like hobby to me. Countries and cities are here so close. It’s easy to drive almost everywhere and of course I am also obliged to drive around Switzerland. Because travelling I’ve also started to take lots of photos. So now I can also call that one of my hobbies. I just need to keep practicing it. I just can’t resist the sunset in Vevey. It’s too romantic.

Minä ja ne kotirouvan harrastukset

Tämän kotirouvan harrastukset vaihtelevat riippuen siitä, mikä nyt sattuu innostamaan juuri tänään ja tällä hetkellä.

Ehkäpä voin kuitenkin mainita pari harrastusta, jotka ovat enemmän tai vähemmän jääneet kuvioihin.



Pyöräilystä pidän valtavasti, mutta vähän eri tavoin, kuin muut paikalliset. Täällä on vallalla sellainen "Tour de Suisse" -meininki ja tyypit polkee ihan hulluna sponsorikuteissansa. Katsotaan myöhemmin, ehkäpä minustakin tulee sellainen, mutta vielä olen tyytyväinen tähän retkeilyharrastukseen.

Kyllä hiki pitää pintaan saada, mutta pyöräilyn ohella pitää myös nauttia maisemista ja ehkäpä tutustua matkan varrella oleviin eläimiin.

 


Hankin Tunturi Violetin juuri ennen lähtöäni Suomesta ja pyörä tulikin ehjin vantein muuttokuormassa uuteen kotiin. Pyörän hankin silmällä pitäen tutustumista uuteen kaupunkiin ja sen lähialueisiin. Tähän pyörä onkin täydellinen. Pidän myös sen ryhdikkäästä polkuasennosta ja tietenkin sen kauniista ulkomuodosta.

Pyörässä on Nanson Orvokki -kuosi, joka tekee pyörästä tyttömäisen, joka taas sopii hyvin luonteeseeni. 

Tällä hetkellä ainut asia, joka hieman pilaa innostustani on ruma kypäräni. Mutten vielä ole löytänyt täydellistä kypärää täydentämään pyöräilykokemustani, joten sillä välin vanhalla mennään. 






Pupulandian Jenni mietti omassa blogissaan uuden kypärän hankkimista. Jennin vaihtoehdoista löysin minäkin mieluiseni..



This housewife has lots of hobbies but the do differ depending on the feeling. But maybe I can name a few hobbies which are more or less important to me.
I do like to bicycle but I do it just a bit differently than the locals. Everyone who likes to bicycle here in Swiss they need to also look like they are part of the thing which I call “Tour de Suisse”. They have to go as fast as they can, they have to have the coolest gears ever and they need to act like they are professionals. Ok, maybe they all are pros but that is hard to imagine. We’ll see, after a year maybe I am pro too but now I am enjoying my bicycle hobby which is not as serious as the other ones.
I think that while exercising you might also enjoy the scenery and maybe even get to know couple of animals while cycling.
My beauty is Tunturi Violet which I bought right before I moved. I bought it cause I thought cycling would be a great way to get to know the area. Violet is perfect for that. I like that I can sit straight while pedaling and it’s also very ladylike like me. Nanso has designed its pattern so it’s also a piece of Finnish design. Only thing that bothers me is the helmet. It’s ugly. I’ve been looking for a new helmet but so far without success. Hopefully I’ll find it soon.
 




Sopiva välimatka anoppiin

Muutin Sveitsiin viime vuoden lopulla. Kun vihdoin viimein uskaltauduin irtisanoutumaan työstäni ja pakkaamaan tavarat muuttokuormaan, oli rakkaani asunut täällä jo reilusti yli puoli vuotta. Syynä muuttoon oli rakkaan uusi työ ja itsestäni tuntui, että jäin tyhjän päälle.

Muutossa tuli kuitenkin monta hyvää asiaa, joita en heti ymmärtänytkään.

Enkait koskaan ole päässyt yli prinsessasaduista, sillä huokailen vieläkin linnan perustuksien juurella kuvitellen rakkaani saapuvan valkoisella ratsulla ja...
Genevejärven maisemat rauhoittavat mielen. Rannan vuoristonäköala saa minut vieläkin haukkomaan henkeäni ja ihmettelemään, miten näin kauniita maisemia voi olla olemassa. Maisemat eroavat Suomen maisemista niin kovin paljon.

Jos nostaisin jotain suosikikseni alueelta, ne olisivat linnat. Kaupunkimme linna on uskomaton. Se on kaunis, hyvin hoidettu ja kaikkien käytössä. Linna on museona sekä siellä järjestetään aktiivisesti erilaisia tapahtumia. 

Kaiken kaikkiaan ja yksinkertaisesti täällä on kaunista. Maisemat ovat kauniita, vanhat kaupungit tulvivat historiaa ja luonto on lähellä. Viinitarhat, vuoristo, eläimet ja historia ovat kaikki nykypäivää, kun ne ennen oli minulle vain osa matkailulehden artikkelia.

Palataan näihin myöhemmin.



I moved to Switzerland at the end of the last year. When I finally had the courage to resign from my work and pack my backs My Dear had lived here over six months. Reason for moving was My Dear’s new job and I felt like I had nothing.
A little later I noticed those good things which came along with moving in.
The scenery of the Lake Geneva is relaxing. Beautiful lake with amazing views to Alps and Mont Blanc. It still takes my breath away and make me think how there can be such a beautiful views. This scenery is just so different than I used to. 
If I had to pick a favorite thing it would be the castles. The castle of Nyon is amazing. It’s beautiful, well renovated and open to everyone. It’s a museum and there are also temporary expositions.
Simply it’s so beautiful out here. Scenery is lovely, old towns are filled with history and nature is everywhere. Vineyards, mountains, animals, history, you live it here. Before moving it was only an article from the travel magazine to me now it’s real.
 

Maailma ole minulle lempeä!

Maisema Vevey:n viinitarhoilta Genevejärvelle

Aikalailla puolisen vuotta siinä vierähti, ennen kuin sain ajatuksen laitettua käytäntöön.  
Blogi on ollut salaisissa haaveissa, mutta tätä ennen olen keskittynyt lukemaan toisten blogeja, suorastaan hurahtanut niihin. Tunti jos toinenkin on tullut vietettyä koneen ääressä blogeja seuraillen.
Olen ollut turhan kriittinen ajatuksilleni. Olen pähkäillyt nimen kanssa, katsonut kuvia tarkalla silmällä ja miettinyt aiheita. Mikään ei ole tuntunut täydelliseltä.

Kunnes yhtenä päivänä, vähän puolivahingossa sain itselleni blogin aikaiseksi. Tässä sitä nyt ollaan ja harjoitellaan.
Maailma ole minulle lempeä!


It took pretty much six months before I got my ideas to practice. Blog of my own has been in my secret desires but before this I only focused reading other people’s blogs. I have spent hours and hours reading through blogs and I have to admit I am hooked. I think I’ve been too critical. I kept thinking about the name of the blog, are my pictures good enough for publishing, and do I really have something to say. Nothing felt perfect.

Then one day almost by an accident I did it. Here we are, practicing.
World please be gentle!
 


Gadgetissa oli virhe